Ratsastus alkoi hyvin ja olin oikein yllättynyt siihen kuinka rento Mila sitten oli, eikä sitten känkkäillyt yhtään. Se oli jo todella positiivinen yllätys ! Kokeiltiin pitkästä aikaa tuollaista pientä maastoestettä jota mila katseli jo kaukaa ja taisi muistaa mitäs ne värikkäät tikut siellä maassa oikein olikaan- taino ei ne nyt niin värikkäät ehkä ollutkaan :-D
Sitten siirryttii kentälle hyppäämään ja aivan alussa, kun Mila tuli minulle niin se saattoi kulmasta lähte pierupukkilaukka ympyrän tekemään ja samalla laittaa jalan todella alas jalkojen väliin. Ennen sieltä en ole tullut alas, mutta hupsista! satuin juuri olemaan kevyessä istunnassa kunnes tasapaino petti kun pukkas ja heitteli päätä alas ja en kyllä oikein edes kerennyt tajuamaan mitä koko tilanteessa kävi eikä sitä saatu videollekkaan, mutta ainoa muistikuva siitä jäi se, että yritin roikkua hetkisen ja näin vaan hevosen harjaa ja sitten tunsin märän takapuolessani ja kamalan kivun selässäni, enkä tippumisen jälkeen saanut hetkeen henkä vaan tunsin kamalan paineen lapaluiden välistä rintalastaan. Yritä siinä sitten vastata kysymykseen ''sattuiko?''. Loppuun kuitenkin vielä hetken henkeäni vetäisten kipusin takaisi selkään,vaikka se sattui mutten antanut Milan enää tehdä sitä ja parit hypyt loppuun.
No kuitenkin hengissä ollaan, mutta hetkisen taas pitelen selkätukea,ettei taas pääse nitkahtamaan uudelleen ja niinkuin ehkä muistatte, että selkäni ei ole ehkä mikään maailman kestävin ja hyvin tapaturma altis :-D Surullisena totesin,että upouudet ratsatushousuni ovat nyt yltäpäältä mutaiset. Loppuen lopuks kaikki hyvin !
